Projekti lastenhuone

6/14/2017



Yleensä suunnittelemani kotiprojektit ovat kuin kivirekiä, joita vedetään perässä pää hiessä sen jälkeen, kun enin innostus on lopahtanut ja kalenteri täyttynyt kaikesta muusta. En siis pistänyt ihan kaikkea likoon sen puolesta, että lastenhuoneen maalaus todella tapahtuisi viikonloppuna.

Mahdollisuuksia mennä metsään olisi ollut monta, mutta vastoin odotuksia pilteillä on nyt melko rouhea tummanharmaa liitutauluseinä huoneessaan!

Ensimmäinen koetus tuli vastaan jo perjantaina, sillä puoliso oli jättänyt maaliostokset ns. viime tippaan. Olimme esikoisen toiveesta päätyneet Måla et Moren myymään Annie Sloan -kalkkimaaliin, jota oli lähdettävä hakemaan kaukaa Kapteeninkadulta. Perjantainen lentonäytös Kaivarissa houkutteli kuitenkin paikalle muutaman kiinnostuneen, joten maalinhakureissu eteni kohtalaisen hitaasti - viisi minuuttia ennen kaupan sulkeutumista mies ja lapset olivat edelleen matelevassa ykkösen ratikassa parin kilometrin päässä kohteesta. 

Saatuaan minulta messengerin välityksellä välitöntä rakentavaa palautetta aikataulun pettämisestä, puoliso teki nokkelan liikkeen soittamalla myymälään, jonka ystävällinen henkilökunta lupasi kuin lupasikin pitää liikettä auki sen aikaa, että he ehtivät perille. 

Minä huokasin helpotuksesta, perhe siirtyi maalistoksilta seuraamaan hävittäjälentäjiä.

Lastenhuone hetkeä ennen. 
Sunnuntaina sitten koitti hetki, jolloin pääsin valmistelemaan urakkaa. Tässä kohtaa muistin vihdoin, mikä mieltäni oli askarruttanut koko edellispäivän. Olin näet varma unohtaneeni kaupassa käydessä jotain tärkeää, mikä olisi tarvittu ehdottomasti jo viikonloppuna - ja olin oikeassa. Siinä huonekaluja siirrellessäni mieleeni palautui, ettei meillä ole maalarinteippiä

Sormet ristissä lähetin miehen asialle lähikauppaan, josta tuurilla sai juuri sellaista vähän leveämpää maalarinteippiä. Taas yksi ansa kierretty! 

Itse maalaaminen sujui ilman suurempia kriisejä eskarin autellessa ja kommentoidessa vierestä tilanteen kehittymistä. Lämmin päivä pisti hien virtaamaan ja voin vakuuttaa, että telaaminen kävi näin heikompikuntoisella ihan treenistä.

Kukaan ei jäänyt osattomaksi ilonpidosta.


Kalkkimaalarin innokas apulainen


Vaikka kaikki sujui mallikkaasti, omat odotukseni lopputuloksen suhteen eivät olleet järin korkealla, sillä maalaaminen on meidän taloudessamme jo aiemmin todettu melko haastavaksi lajiksi. Olin siis valmistautunut pettymykseen, mutta yllätyksekseni seinästä tuli kuitenkin tosi kaunis. 

Oikeastaan niin nätti, että pelkään antaa lasten käydä sen kimppuun liitujensa kanssa, ettei mokoma varise alas. Esikoinen kerkesi jo viskaamaan lego-dinosauruksensa sängylleen sillä seurauksella, että seinässä on kaunis valkoinen reikä. Heitto oli niin kipakka, että saurusparan ulottuvuudet upposivat useamman maalikerroksen läpi.

Nyt seinänreppana saa kuivua ja kovettua rauhassa. Yhden kerroksen kuivumiseen ei mene tuntia kauempaa, mutta epäilen ettei se saavuta täyttä kulutuskestävyyttä aivan yhtä nopeasti, joten liidut saavat odottaa viikon pari toipumistani dinosaurusselkkauksesta.  

Lastenhuone jälkeen kaiken


Kun kaikki huonekalut ovat taas paikallaan, kokonaisuus näyttää oikein kivalta. Pelkäsin tummuuden käyvän ahtaassa tilassa kovasti päälle, mutta sävy on oikein hieno - samaan aikaan elävä ja lämmin, mutta kuitenkin rauhallinen.

Maalaaminen oli lopulta niin antoisaa, että seuraavaksi aion käydä eteisen seinäpilarien kimppuun. Niissä on valmiiksi jokin vanha liitutaulumaali, mutta myös monen monta pientä kolhua, jotka on kiva saada vihdoin paikattua. Eteisen jälkeen ruokatilan seinät saavat uuden pinnan edellisen, sanalla sanoen epäonnistuneen kalkkimaalauskokeilumme päälle.

Maalaaminen on oikein terapeuttista, sillä tuloksia syntyy nopeasti ja työhön saa purettua hyvin höyryjä. Onnistunut lopputulos palautti hieman uskoani siihen, että voin ihan omin kätösin saada aikaan isompiakin muutoksia lähiympäristössä, ja ettei minun tarvitse myöskään tyytyä projektipäällikön osaan, kun osaan tehdä juttuja ihan itsekin

Sunnuntain jälkeen olen katsonut kotia taas hieman lempeämmin silmin ja avannut mielessäni uusia mahdollisuuksia eli tässä suhteessa projektille asettamani tavoite on saavutettu. Tiedän, että asetelma saattaa kuulostaa hieman keinotekoiselta, sillä koko projekti ponnahti tarpeesta tuulettaa päätä ja luoda jonkinlaista muutosta, mutta joskus tällaisten varta vasten luotujen, sopivan kokoisten haasteiden voittaminen voi auttaa sietämään niitä asiaintiloja, joille emme voi juuri nyt mitään.













You Might Also Like

0 kommenttia